Laskentatyökalun yleinen kuvaus
PIRRE -hankkeessa kehitettiin Excel-pohjainen ekotehokkuuslaskentatyökalu (PIRTU), joka on tukena pilaantuneen maa-alueen riskinhallintatoimien suunnittelussa ja eri riskinhallintavaihtoehtojen ekotehokkuuden vertailussa. Työkalun pohjana oli Hollannissa kehitetty REC-ohjelma, jota muokattiin suomalaisiin olosuhteisiin ja ekotehokkuuslaskelmiin sopivaksi.
Kehitetty laskentatyökalu on tarkoitettu päätöksenteon välineeksi kunnostusvaihtoehtojen valinnassa ja sen avulla voidaan vertailla eri riskinhallintavaihtoehtoja keskenään ympäristöriskien vähenemän, kunnostuksen ympäristöhaittojen tai -hyötyjen, muodostuvien kustannusten ja sosiaalisten ja muiden vaikutusten suhteen. Tämän lisäksi yksittäisen pilaantuneen maa-alueen eri riskinhallintavaihtoehdoille voidaan laskea ns. hyvyysluku, joka ilmaisee kunkin vaihtoehdon paremmuuden suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Hyvyysluvun määrittäminen edellyttää painokertoimien asettamista päätöksenteossa vaikuttaville tekijöille. Lisäksi kunnostusvaihtoehtojen ekotehokkuutta voidaan arvioida erityisten indikaattorien avulla. Lopullisessa päätöksenteossa voi olla tarpeen ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten esimerkiksi kunnostusmenetelmän saatavuus.
Laskentatyökalun sisältö ja käyttö
Laskentatyökalu sisältää seuraavat osiot:
- riskit
- ympäristövaikutukset
- kustannukset
- muut vaikutukset
Laskentatyökalussa ekotehokkuustarkastelu perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin eli kunnostuksen aikaiset päästöt ympäristöön, jätteiden muodostuminen ym. tekijät ovat mukana arvioinnissa. Laskennan tarkastelujakso on 30 vuotta, joka on oletettu yhden sukupolven pituus. Laskentaohjelmassa on mm. otettu huomioon soveltuvin osin suomalaiset maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät ohje- ja raja-arvot, pohjaveden taustapitoisuudet ja elinkaarilaskennassa käytettävät lähtötiedot.
Ohjelma sisältää erillisen arvotusosion, joka mahdollistaa ekotehokkuuden määräytymisessä vaikuttavien tekijöiden painotuksen.
Kaikissa kohteissa, esimerkiksi vaikutusalueeltaan pienissä kohteissa, ei aina ole tarkoituksenmukaista tarkastella kaikkia laskentatyökalun sisältämiä muuttujia. Ylipäätään on tarkoituksenmukaista ottaa tarkasteluun vain todelliset kunnostusvaihtoehdot ja sellaiset tekijät, joilla tiedetään todellisuudessa olevan merkitystä tarkasteltavan kohteen riskinhallintaa koskevassa päätöksenteossa. Taulukot voidaankin täyttää myös osittain ja tarkastella siis vain kussakin kohteessa olennaisia kriteereitä. Tämä helpottaa vertailun tekemistä ja keventää lähtötietojen hankkimista.
Laskentatyökalu ja lyhyt ohjeistus sen käyttöön ovat ladattavissa ohesta. Työkalun laatijat eivät ota vastuuta sen perusteella tehdyistä kunnostuspäätöksistä ja niiden mahdollisista seuraamuksista.
Riskit -osio
Riskit -laskentaosiossa arvioidaan eri riskinhallintavaihtoehdoilla saavutettava riskien vähenemä. Erikseen tarkasteltavia riskejä ovat
- ihmisiin kohdistuvat terveysriskit
- ekologiset riskit (maaperän ja pintaveden pilaantumisesta aiheutuvat)
- pohjaveden laadun muutos.
Laskentaosio ei sisällä riskien määrittelyyn tarvittavia laskentamenetelmiä. Riskiluvut on siten määritettävä erikseen ja syötettävä laskentataulukon ao. soluun. Laskentaosioon on kuitenkin mahdollistaa liittää muita, riskinarvioinnissa käytettyjä Excel-pohjaisia laskentaohjelmia, kuten esimerkiksi CalTOX ja SOILIRisk, jolloin näillä lasketut riskiluvut voidaan poimia automaattisesti ekotehokkuuslaskentaohjelman taulukkoon. Riskinarvioinnin kvantitatiivisen epävarmuusanalyysin suorittamiseksi Riskit -laskentataulukkoon on mahdollista liittää myös probabilistisen (todennäköisyyspohjaisen) tarkastelun mahdollistavat kaupalliset CrystalBall - ja @Risk -ohjelmat.
Ympäristövaikutukset -osio
Täydellinen elinkaariarviointi on usein suuritöinen ja raskas. Siksi PIRRE -hankkeessa kehitetyssä ekotehokkuuslaskentaohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon vain merkittävimmät pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen negatiiviset ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset on siten rajattu seuraaviin:
- maan hävikki
- pohjaveden hävikki
- energiankäyttö
- päästöt ilmaan
- jätteiden muodostuminen
- tilan käyttö
Koska positiiviset vaikutukset (maaperän ja pohjaveden laadun paraneminen) liittyvät suoraan pilaantuneella maa-alueella esiintyvien riskien vähenemiseen, ne käsitellään ekotehokkuuslaskentaohjelmassa "Riskit" -laskentakokonaisuuden alla. Ympäristövaikutusten arviointi pohjautuu elinkaariajatteluun, mutta varsinaisesta elinkaariarvioinnista ei ole kyse.
Kustannukset -osio
Pilaantuneen alueen kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset ovat olennainen osa ekotehokkuuden arvioinnissa. Kustannukset voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti:
I Tutkimus ja suunnittelu
Ia historiaselvitys, tutkimus- ja kunnostussuunnitelma, riskitarkastelu
Ib näytteiden otto, tutkiminen, analysointi ja raportointi
Ic viranomaisilmoitukset ja -luvat, liittymismaksut
II Alueen puhdistaminen
IIa. rakennuttamisen tutkimukset ja mittaukset
IIb. rakennuttamisessa projektin johtaminen
IIc. pilaantuneen maan kaivu ja kuormaus
IId. pilaantuneen maan käsittely kohteessa
IIe. laitteiston kokoaminen ja purkaminen
IIf. puistosuunnittelu
IIg. puhdas maa levitettynä ja tiivistettynä
III Pohjavesi
IIIa. uudet putkilinjat ja vedenottamo
IIIb. puhdistusyksikön asentaminen ja purkaminen
IIIc. pohjaveden pumppaus ja käsittely
IIId. puhdistusjätteiden kuljetus ja vastaanottomaksut
IV Valvonta toimenpiteiden aikana ja jälkeen
IVa. rakennuttamisen valvonta
IVb. näytteiden otto, tutkiminen, analysointi ja raportointi
V Kuljetus
Va. pilaantuneen maan kuljetus
Vb. korvaavan maan kuljetus
Vc. laitteistojen kuljetus
VI Pilaantuneen maan ja jätteen sijoitus
VIa. pilaantuneen vastaanottomaksu
VIb. purkujätteiden vastaanottomaksu
VII Yleiskustannukset
Muut vaikutukset -osio
Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintatoimet ovat usein mittakaavaltaan pieniä tai pienehköjä verrattuna esimerkiksi hankkeisiin, joissa tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Siksi monet kohdassa Sosiaalisten ja muiden tekijöiden arviointi mainitut vaikutukset kuten alueen työllisyyskehitys ovat epäolennaisia. Kehitetty ekotehokkuuslaskentaohjelma sisältää siksi seuraavat tekijät:
- psykososiaaliset vaikutukset
- kunnostuksesta aiheutuvat ekologiset vaikutukset (lähinnä kaivu- yms. kunnostustoimista aiheutuva eliöstön elinpiirin häviäminen, nämä vaikutukset ovat usein palautuvia)
- vaikutukset imagoon
- vaikutukset alueen arvostukseen
- mahdolliset muut vaikutukset (käyttäjän itse määriteltävissä), esimerkiksi kulttuurihistoriallisiin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset.
Edellä mainittuja vaikutuksia ei usein ole tarpeellista eikä mahdollista tarkastella kvantitatiivisesti. Asiantuntija-arvioon perustuvalla laadullisen tarkastelun avulla voidaan eri kunnostusvaihtoehtojen vaikutuksia vertailla. Pienessä ja vaikutuksiltaan suppeassa kohteessa varsinkaan laajaa asiantuntijapaneelia vaativa arviointi ei kuitenkaan ole yleensä tarpeellinen.